Boe Gård

Boen kartanon historia

Boen kartano on ollut Heidi ja Leif Hagelstamin perheen omistuksessa vuodesta 2002. Kartano toimii nykyisin ratsastuskeskuksena ja tarjoaa sen lisäksi majoituspalveluja ryhmille.

Boe mainitaan ensimmäistä kertaa historiankirjoissa jo vuonna 1456 jolloin Ruotsin kuningas Karl VIII Knutsson Bonde palkitsee uskollisen asemiehensä, Petter Rok’in valtakunnan itäisessä puolikkaassa sijaitsevalla Bodha-nimisellä maa-alueella. Petter lienee kuollut lapsettomana, koska maa-alue palautui kruunun omistukseen hänen kuolemansa jälkeen.

Tämän jälkeen Boen omistajina mainitaan useita ruotsalaisia sekä virolaisia aatelismiehiä ja –naisia eri aikoina erilaisten kohtaloiden seurauksena. Henrik Bengtson Dufva vuonna 1535, Johan Olofsson Stålarm vuonna 1537, Hans Larsson Björnram vuonna 1563, Ingeborg Boije av Gennäs, joka sai Boen huomenlahjaksi vuonna 1567, Anna Hansdotter Björnram jonka aviomies omisti myös Tyysterin vuonna 1595, Tönne Arvidsson Wildeman vuonna 1631 sekä Reinhold Wrangel vuonna 1635.

Arvid Wrangel peri kartanon isältään Reinholdilta vuonna 1654, mutta hän kuolee samana vuotena kaksintaistelussa. Hänen velipuolensa Bernhard Johan sekä Reinhold Wrangel mainitaan tämän jälkeen omistajina vuonna 1661.

Klas Rålamb ostaa tilan vuonna 1666 tyttärelleen Annalle 5.000,- riikintaalerin hinnalla. Annasta tulee myös Kialan omistaja perinnön kautta. Vastoinkäymiset johtavat kuitenkin hänen omaisuutensa panttaukseen ja Boe myydään julkisella huutokaupalla Emerantia von Buchwaldille 1698.

Vuonna 1700 alkaa merkityksellinen ajanjakso Boen historiassa kun Thomas Adlercreutz ostaa tilan Emerantia von Buchwaldilta. Thomas oli syntyjään Teuterström, ja hänet aateloitiin nimellä Adlercreutz. Hän on näin ollen Adlercreutzin suvun kanta-isä. Tila pysyy Adlercreutzin suvun hallussa aina vuoteen 1860 saakka, jolloin Gustava Wilhelmiina Fredrika Adlercreutz, joka oli naimisissa Berndt Wilhelm Juseliuksen kanssa myy Boen Johan Alfred af Björkstenille 55.000,- ruplan hinnalla. Nykyisen päärakennuksen runko-osa valmistui Juseliuksien aikana vuonna 1850.

Björkstenin perhe laajensi päärakennusta vuonna 1870 rakentamalla sen läntisen siiven. Tämä siipi on nykyisen erikoisen tornirakenteen runko. Näihin aikoihin suoritettiin myös ensimmäisiä salaojituksia maassamme kun Boen pellot salaojitettiin tiiliputkin.

 

 Veljekset Emil Mauritz ja Ludvig Alexander Standertskjöld omistivat Boen vuorotellen vuodesta 1882 vuoteen 1904. Heidän aikanaan tilalla järjestettiin ensimmäiset seisovien lintukoirien metsästyskokeet Suomen suuriruhtinaskunnassa – metsästysmuoto, joka on myös nykyisen omistajan sydäntä lähellä.

Kartano siirtyy Gustav Emil Borgin omistukseen vuonna 1904 jolloin sen koko oli 1422 ha josta peltoa 350 ha. Hän uudistaa maanviljelystä merkittävästi ja kovin mielenkiintoista on että Boen 64 hevosesta 54 oli syntynyt tilalla – maininnan arvoinen seikka ajatellen Boen nykyistä toimintaa.

Uudet tuulet puhaltavat yhteiskunnassa 1920-luvulla. Svenska småbruk och egna hem Oy ostaa Boen kartanon vuonna 1925 ja pilkkoo sen pienempiin osiin. Nämä osat siirtyvät pian uusille omistajille ja Boen kartanosta on sen jälkeen jäljellä nykyiset 85 ha.

Högvalla Oy harjoitti läheisessä Hinthaaran kartanossa suosittua emäntäkoulua. Vuonna 1927 heidän tilansa olivat käyneet Hinthaarassa niin ahtaiksi, että he päättivät ostaa Boen kartanon ja siirtää koulun toiminta sinne. Koulu toimi siitä lähtien kartanolla nimellä Högvalla Seminarium miltei koko 1900-luvun.

Vuonna 1996 Samfundet Folkhälsan siirtyi Boen omistajaksi ostamalla Högvalla Oy:n. Folkhälsanin aikana kartanolla harjoitettiin kurssi- sekä leiritoimintaa ja päärakennuksessa järjestettiin edustustilaisuuksia. Folkhälsanin painopistealueet sijaitsivat kuitenkin pääasiassa muilla paikkakunnilla, jonka takia he päättivät myydä kartanon vuonna 2002.